Simon pudisti päätään.
"Meidän isoäitimme suku on hallinnut tätä taloa aina pakanuuden ajoilta
asti. Ja Andres-poikaani olen ajatellut tänne isännäksi minun jälkeeni.
Et taida olla oikein järjissäsi, velimies — pitäisikö minun luopua
Formosta!"
"Ei — oikeassahan sinä oletkin." Gyrd rupesi vähän punoittamaan. "Minä vain ajattelin — että kukaties —. Raumarikissähän asuvat enimmät sukulaisesi — ja nuoruudenystäväsi — jos kukaties katsoisit viihtyväsi siellä paremmin."
"Minä viihdyn täällä." Simonkin oli käynyt punaiseksi. "Tämä on se paikka, jossa voin pojalleni hankkia varman aseman." Hän katsahti Gyrdiin, ja veljen hienot, ryppyiset kasvot saivat silloin hämillisen ilmeen. Gyrdin tukka oli jo miltei valkoinen, mutta hän oli silti vielä yhtä hoikka ja notkea ruumiiltaan kuin nuoruudessaan. Hän liikahti hiukan levottomana — joitakin kiviä irtautui raunioista hänen jaloistaan ja vieri rinnettä alas ohrapeltoon.
"Ajatteletko sinä vierittää koko raunion minun halmeeseeni", kysyi Simon hymyillen ja pani leikillään äänensä äkeäksi. Gyrd kavahti pystyyn keveästi ja joustavasti ja kurotti kätensä avuksi veljelleen, joka oli kankeampi liikkeiltään.
Simon piteli veljensä kättä vähän aikaa omassaan ylös noustuaankin. Sitten hän laski oman kätensä veljen olkapäälle. Silloin teki Gyrd samoin; kädet höllästi toistensa kaulalla lähtivät veljekset astelemaan verkalleen mäkien poikki taloon päin.
* * * * *
He istuivat illalla yhdessä Sæmundin pirtissä — Simonin oli määrä maata veljensä vieressä. Iltarukoukset oli luettu, mutta he tahtoivat ennen maatapanoaan tyhjentää olutkipon.
"Benedictus tu in muliebris — mulieribus — muistatkos sitä?" naurahti
Simon yht'äkkiä.
"Kylläpä vain — maksoi minulle toisenkin selkäsaunan, ennen kuin Sira Magnus sai päästäni lähtemään mummoni harhaopit" — Simoniakin nauratti, kun hän muisteli sitä. "Kovakourainen hän olikin kuin itse pääjehu. Muistatkos, veli, kerran kun hän kynsi syyhyisiä pohkeitaan ja oli nostanut kaapunsa helmat polvien yli, niin sinä kuiskasit minulle, että jos olisit ollut yhtä vaivainen pohkeistasi kuin Magnus Ketilinpoika, niin olisit tahtonut ruveta papiksi sinäkin ja kantanut ikäsi pitkää kauhtanaa?"