Samojen kansainvaellusten vaikutuksesta — jolloin kaikki kielet ja murteet menivät sekaisin, menettivät itäisetkin murteet, ei ainoastaan vokaalinsoinnun ja diftongit, kuten Germanit, vaan vieläpä suurimman osan vokaaleista eli ääntiöistäkin.
Vaikka ne maat, joita nyt kutsutaan slaavilaisiksi, erikoisesti joutuivat kansainvaellusten Babelin kieltensekotuksen alaisiksi, voipi kuitenkin useista vanhimmista paikannimistä ja niistä johdetuista sukunimistä aavistaa mistä alkuperäisistä sanoista nimet ovat johdetut.
Kun sekä historia että viimeaikainen tutkimus myöntää suomalaisten kansain ennen kansainvaellusten pyörteitä asuneen idässä aina Kaukasuus-vuorijonoon saakka[20] — tuo nimihän on vieläkin puhdasta suomea —, niin olisipa ihmeellistä, ellei vanhimpia nimiä vielä voisi hajoittaa suomalaisiin alkusanoihinsa.
Kaakkois-Europan heinäaavikkojen vanhimpana tunnettuna nimenä on ollut:
Saramaat = Sara(heinä)maat, josta nimitys: Sarmatit = Saramaan asukkaat.
Suomalaisesta sanasta Ruohomaa, voinee johtaa nimen Ru'''ma'nia,
Ainakin on sangen otaksuttavaa, että sanasta Ruohomaanhovi on johdettavissa Venäjän keisarillisen perheen sukunimi: Ruo''man'o'v' = Romanov.
Meidän ajanlaskumme alussa oli Itä-Ruotsissa Vuoksenholman (nyt
Vaksholm)[21] pohjoispuolella olevan lahdelman nimenä Ruusunlaksi.
Tästä nimestä muodostui gootilaisen kansanjohdannaisuuden kautta nimi: Rooslagen; sen läheisen paikkakunnan nimenä oli Ruusunsija.
On otaksuttu, että se Rurik, joka lähti "Itämaahan" ja siellä perusti valtakunnan (Venäjän), oli kotoisin juuri äsken mainitusta Ruusunsijasta. Sen vuoksi antoi hän uudelle valtakunnalleen oman kotipaikkansa nimen: