Hän jatkaa ylimielisenä:
"Tämän otaksuman on sittemmin hyväksynyt ja sitä on kehittänyt erinomainen ruotsalainen tiedemies, professori O. Almgren, mutta eivät hänenkään todistuksensa ole muinaistieteellisesti sitovia. Sitäpaitsi eivät kielimiehet voi hyväksyä mainittua käsitystä. Jos se olisi oikea, sanoo muuan niistä kielimiehistä, jotka parhaiten tuntevat tämän kysymyksen, pitäisi ainakin joku ikivanha suomalainen paikannimi olla näytettävissä itä-ruotsalaisen asutuksen piirissä, mutta niin ei asianlaita ole."
Kielimiehet eivät voi hyväksyä muinaistutkijain käsitystä kivikaudesta! Jopa nyt jotakin saadaan kuulla.
Sillä mitä tuon taivaallista kielimiehet tietävät kivikauden aikaisesta kielestä, koska he eivät osaa lukea eikä selittää pronssikauden vanhimpia suomalaisia riimukirjoituksiakaan.
Herra C.A. Nordman olkoon ystävällinen ja lausukoon minun terveiseni "eräälle niistä kielimiehistä, jotka parhaiten tuntevat tämän kysymyksen" ja lähettäköön hänet minun puheilleni, niin esitän hänelle heti 10 Itä-Ruotsin riimukirjoitusta, joita hän ei pysty lukemaan, eikä siis myöskään selittämään germanilaisiksi.
Myöskin puhuu hän vastoin parempaa tietoaan sanoessaan, ettei "suomalaisia paikannimiä ole näytettävissä itä-ruotsalaisen asutuksen piirissä."
Tosiasia on se, että ikivanhoja suomalaisia paikannimiä on suuret määrät, ei ainoastaan itä-ruotsalaisilla seuduilla, vaan myöskin kaikkialla Ruotsissa. — Seuraavissa teokseni vihkoissa mainitsen tusinoittain sellaisia nimiä. Tässä esitän vaan yhden tusinan kysymyksiä hra C.A. Nordmanin "kielimiehelle":
1) Mitä merkitsee maakuntanimi "Skåne" ruotsiksi? Ja miksi sanotun maakunnan asukkaat eivät tänäkään päivänä kutsu sitä nimellä Skåne, vaan aivan selvästi: S'kaune?
2) Koska Se kaune sanasta on muodostunut ruotsinkielinen sana "sköna" (kaunis), niin miksi eivät ruotsinmaalaiset kutsu tätä maakuntaa nimellä "det sköna"?
3) Mitä ruotsiksi merkitsee tunnetun skånelaisen kivikalmiston nimi Kivikalma, joka tänäkin päivänä lausutaan "Kivik''"?