[14] Suomen suurin matkustajalaiva.
[15] "Ruotsalaisen kansanpuolueen" johtomies, ent. "Nya Pressenin", nyk. "Dagens Pressin" päätoimittaja.
[16] Esim. Nurmen Pekka; siitä: Nurmén, Normén, Norrmén.
[17] Tästä ja seuraavastakin käy ilmi, ettei kirjoittaja ole huomannut — ulkomailla paljon asuneena — "kieliriidan" alkusyytä. Kieliriitahan tässä maassa syntyi siitä, ettei kansan valtavan enemmistön kielelle suotu yksinkertaisimpiakaan oikeuksia. Sivistynyt luokka vastusti — sivistystä, kansan enemmistön sivistämistä, mikä luonnollisesti voi tapahtua ainoastaan kansan enemmistön kieltä ylemmissä oppilaitoksissa käyttäen. Rumin lehti ruotsalaisen sivistyksen historiassa on epäilemättä suomenkielen yksinkertaisimman oikeuden ja suomenkielisten oppikoulujen henkeen asti vastustaminen. Kieliriita — suomalaisten puolelta — oli siis "riita" sortoa ja pimeyttä vastaan. (Suoment. muist.)
[18] Paljon on totta näissä sanoissa. Ruotsinkielen rakenne on jo jättänyt ehkä korjaamattomissa olevia, rumia jälkiä suomenkielen käyttöön. Puheessamme, kirjallisuudessamme, mutta erittäinkin virkakielessämme nuo tartunnan jäljet näkyvät. Koskahan meillä ilmestyy pätevä, lujakourainen suomenkielen "svetisismeistä" puhdistaja? Onhan jo yritetty, mutta elämän urakakseen olisi jonkun pätevän otettava tuo puhdistustyö. (Suoment. muist.)
[19] Jälempänä näemme mitenkä kirjoittaja arvelee toisenkin keisarisuvun nimen muodostuneen suomenkielestä. (Suoment. muist.)
[20] Kauvas länteenkin on suomalainen asutus ulottunut, koskapa uudempi saksalainen tutkimus väittää asukkaiden sveitsiläisten järvien päälle rakennetuissa paalukylissä olleen suomalaisia. (Suoment. muist.)
[21] Vuoksenkylä Kristianian lähellä on nyt "Voksenkol(len)".
[22] Professori, muinaistutkija, Ruotsin valtionarkiston hoitaja. (Suoment. muist.)
[23] Ruotsalainen sana gård = talo, kartano, (piha) — on siis muodostunut suomalaisesta sanasta kartano.