»Samaa kuin teidän pyhyytennekin. Hän oli rakastava ja jalomielinen.
Sitten rohkaisin mieleni ja kerroin hänelle kaiken.»
»Ja mitä hän siihen vastasi?»
Pilvi peitti Roman kasvot. »Pyhä isä, hän ei ole vielä vastannut mitään.»
»Eikö mitään?»
»Hän on poissa, enkä ole saanut vastausta kirjeeseeni.»
»Eikö vastaus olisi ehtinyt vielä tulla?»
»Aikaa on ollut monin kerroin, teidän pyhyytenne, mutta vastausta ei kuulu.»
»Ja mitä päätätte siitä?»
»Että kirjeeni synnyttivät hänessä sääliä, mutta nyt, kun hän tietää, että minä olen se vaimo ja hän se aviomies, joista puhuin, hän ei voi antaa minulle anteeksi, kuten hän sanoi aviomiehen tekevän, ja hänen jalomielinen sielunsa tuntee tuskaa.»
»Tyttäreni, toivoisitteko minun puhuvan hänelle?»