»Jatkakaa tyttäreni.»
»Mieheni nimi…»
»Niin?»
»Ei ole Rossi, teidän pyhyytenne. Sen nimen hän otti palatessaan Italiaan, sillä hänen oma nimensä, jota hän oli käyttänyt ulkomailla, oli joutunut epäluulon alaiseksi.»
»Niin, niin», sanoi paavi ja itsekseen hän ajatteli: »Sellaisilla miehillä on usein monta nimeä.»
»Pyhä isä, Davido Rossi on orpo poika.»
»Olen kuullut sen», sanoi paavi.
»Hän ei ole koskaan nähnyt isäänsä — ei kuullut edes nimeä. Hänen äitinsä oli köyhä vaimoraukka, jonka kaikki olivat julmasti pettäneet. Hän hukutti itsensä Tiberiin.»
»Vaimoraukka», sanoi paavi ja ajatteli itsekseen: »Se on se vanha, surullinen tarina.»
»Hänet kasvatettiin löytölasten kodissa, teidän pyhyytenne, ja lähetettiin erääseen mökkiin Campagnalle, josta hänet pikku poikana myytiin Englantiin.»