Antti: Näitkö sinä sitä sutta?
Ville: Saitko sinä sitä lyödä?
Kalle: (Vapisten.) Olisinhan minä saanut lyödä, mutta seiväs luiskahti kädestä.
Matti: No kun et puristanut kovemmin.
Kalle: Puristinhan minä, vaan kun satuin katsomaan tuohon Eemeliin päin, niin se susi silloin tuli ja seiväs luiskahti. Missäs teidän seipäät ovat?
Kaikki kolme: (Yhtä aikaa kukin eri lausettaan.) Minä en ennättänyt asettua vielä vahtiinkaan, kun se tuli kieli pitkällä ja minun täytyi hypätä hankeen.
Minä en arvanna, että se on jo niin lähellä ja kun se sitten tulla volahti, niin enhän minä päässyt sitä lähelle, kun täytyi hypätä hankeen. Heitin minä seipäällä jälkeen ja kyllä se saattoi häntää hipaista, vaikka en minä sitä nähnyt.
Kalle: Niin, kyllä me olisi annettuna sille aika paukaus, jos vain…
Eemil: Niin, jos olisitte uskaltaneet.
Antti: Uskalsitkos sinä?