Lauri (piilottaa kupin ja katsoo ikkunasta).
Eipä isää vielä näy.
Lempi (tulee vasemmalta).
Äiti läävässä nyt käy. Kuppini siis voin nyt pestä, äidin silmä sit' ei estä. (Ottaa kupin.) Puuroa on lämpimää täynnä kuppi kohta tää.
(Menee).
Lauri.
Kun en tuota särkenyt!
(Menee sisarensa jälestä, mutta palaa pian juosten, painaa ovea ja tarkastelee avaimen reiästä).
Tänne sit' et kanna nyt!
Musta (ilmestyy).