1197. Taistelukenttä kaupungin edustalla oli ylätasanko. Siellä oli Polyneikes kaatunut ja sinne jätettiin hänen ruumiinsa lahoomaan.

1199. "Haarateiden haltia" on Persephone, Tuonelan emäntä, joka liehuu hautojen tienoilla ja teiden ristissä; usein häntä esitetään vaihetuksin Hekateen kanssa (lat. Trivia).

1202 seur. "Vehmailla" l. tuoreilla öljypuun oksilla poltettiin ruumis kiireen vuoksi sekä siksi, että vainajien polttolavoja koristeltiin kukilla, lehvillä ja seppeleillä.

1205. Antigone oli suljettu maahan vajotettuun, kivistä muurattuun hautaholviin, jonka sisustaan kapea katettu käytävä vei maan pinnalta (vrt. v. 774). Tähän pääsivät palvelijat nostamalla pois suuren paaden, joka sulki käytävän suun (ks. v. 1216).

1232. Vihoissaan Haimon nostaa kätensä omaa isäänsä vastaan; hän katuu samassa tihotyötänsä, ja syyllisyytensä tunnossa surmaa itsensä. — 1233 "kaks' terän kalvan" oik. kalpa, jossa on kaksi hammasta l. sakaraa, yksi kummallakin puolen, siinä missä säilä yhtyy kahvaan, remorae gladii.

1260. Kuoro uskaltaa jo lausua mielensä, että Kreon, ehkä muodollisesti oikeassa ollen, kuitenkin itse asiassa on rikkonut.

1261. "Valtava kohtaus! Kauheat seikat eivät tapahdu näkymöllä, mutta Kreonia ne kohtaavat koko painollaan silmäimme edessä. Ruhtinas on lannistettu, hän myöntää syyllisyytensä. Dochmilaiset säkeet, jotka alituisella nousujen yhteen-sattumisellaan, vitkailevilla epäsäännöllisillä laskuillaan ja purkaumisillaan yhdistävät kiihkoisaa intoa ja hermotonta sielun-väsymystä, kuvailevat hyvin häntä hänen särkyneessä mielen-tilassaan." (G. Wolff.)

1277. Se palvelija, joka v:n 1256 mukaan oli mennyt linnaan Eurydikeen laitaa tiedustamaan, palajaa nyt sieltä.

1303. Megareus oli Kreonin toinen poika. Euripideen "Phoinissai'n" mukaan Teiresias Argiivien lähestyessä ilmoitti, että Ares, paheksuen Kadmon lohikäärmeen-tappoa, vaati sovitteeksi yhden "Spartin" verta. Sentähden Megareus lävistäen rintansa syöksihe n.s. lohikäärmeluolaan, joka siis oli hänen "kuuluisa kohtalonsa". Sen orakelin oli Teiresias antanut, johon myös v. 995 viittaa.

1307. Eurydikeen rakkaus muuttui vihaksi, hänen viimeinen sanansa kiroo puolisoa ja vierittää koko hirveän syyn hänen päällensä — ja sepä Kreon raukalle tuopi viimeisen iskun.