He lähenivät nyt vastakkaisella puolella olevaa räystäskourua.
Tiedemiehen onnistui kuiskata Harald Vikille:
"Tehkää jotain, jokin liike, kaatukaa!"
"Suu kiinni", huusi vanginvartija. "Mitä te sanoitte norjalaiselle?"
"Jotain, josta olisi hyötyä teille", vastasi vanhus lempeästi. "Kysyin ystävältäni, eikö hänenkin mielestään meidän pitäisi kertoa teille, mistä johtui vika puhelinjohdoissa."
Harald Vik ymmärsi nyt, minne hän tähtäsi. Hän odotti jännittyneenä ja tarkkaavaisena sopivaa hetkeä, jolloin voisi ruveta toimimaan.
"Se on oikein", sanoi vanginvartija. "Teille on edullista, että olette sävyisiä. Näyttäkää minulle vika!"
Vanhus ojensi molemmat kahleissa olevat kätensä ja osoitti puhelinjohtoa, josta hän oli yöllä soittanut Herald'iin.
"Tuolla se on", sanoi hän, "tehän näette, että yksi posliininapeista on poissa. Se on paha vika. Katsokaahan vaan!"
Samassa vanhus huusi norjalaiselle: