Vihdoinkin hän vilkastui, ja Harald Vik päätteli siitä, että telefonin korjaajat olivat nyt varmaankin tulleet katolle.
"Ahaa, tuolla on luukku", kuiskasi tiedemies itsekseen. "Sehän on täysin piilossa sinkkilevykatossa. Kas, kas, tuossa on numero kaksi ja tuossa numero kolme. Sehän on oikea varusjoukko… Mutta katsokaa, kuinka huolimattomia ihmiset voivat olla… He eivät edes ole asestettuja… Ensimmäinen oli edes… Mutta hänpä saikin surmansa… Nyt he menevät puhelinjohtojen luo… Mutta tuo pitkä mies, jolla on valkoinen nahkavyö, kuka tuo noin utelias on?… Näyttää aivan siltä, kuin hän tahtoisi lähemmin tarkastella vikaa… Hän kumartuu lankojen ylitse ja kutsuu muutkin sinne…"
Siihen tapaan tiedemies puheli itsekseen siinä istuessaan, ja hänen löpinästään Harald Vik voi arvata, mitä katolla tapahtui.
"Mitä he nyt tuumivat… Niin, enkö sitä arvannut", jatkoi vanhus, "nyt he ovat rauhoitetut… He nyökkäävät toisilleen… Kyllä sen täytyy olla myrskyn työtä, haha… No, nyt he alkavat korjata… Se on itse asiassa aivan mitätön vika…. Voin nähdä, kuinka he ovat harmissaan… No, kaiken takia sitä nyt kannatti lähettää tänne kolme miestä… Nyt he ovat valmiit… He menevät takaisin luukulle… He seisovat ja varjostavat silmiään ja katselevat näköalaa… No, nyt he menevät alas… He ovat kadonneet."
Pakolaiset odottavat varovaisuuden vuoksi vielä puoli tuntia, ennenkuin ryömivät ulos. Kun he taasen ovat katolla, lyövät kellot yhdeksää kaupungin monissa kirkontorneissa. Vanhus laskee lyönnit.
"Yhdeksän", sanoo hän, "silloin on hetki tullut. Tulkaa, menkäämme sille kohtaa, josta meillä on näköala yli harjoituskentän."
He lähtevät heti sinne.
Suunnattoman suurella kentällä, syvällä heidän allaan, näkevät he sadoittain vankeja liikehtimässä. Vangit ovat ulkona jaloittelemassa. He liikkuvat taukoamatta eteenpäin, yksi mies joka rivissä. Rivit liittyvät renkaiksi ja kehiksi. Renkaitten sisäpuolella on korokkeita, joilla vartijat seisovat ja pitävät tarkasti silmällä, etteivät vangit puhu keskenään. Kentän laidoille on sijoitettu joukko sotilaita, jotka kivääreihinsä nojaten katselevat surullista näytelmää.
Vanhus katselee korkeuksista harjoitusta kuumeisella jännityksellä.
"Huomaatteko", kysyi hän norjalaiselta, "huomaatteko niitä miehiä, jotka seisovat korokkeilla?"