* * * * *
Vanhusta ja norjalaista juhlittiin kuin sankareita. Vähitellen saapuivat kaikki kaupungin viranomaiset vankilaan, ja ylituomari kysyi, oliko tiedemiehellä jotain toivomusta; siinä tapauksessa hän tekisi kaiken voitavansa täyttääkseen sen.
Vanhus katsahti norjalaiseen ja sanoi: "Minulla on vain yksi toivomus, ja sen täyttäminen ei teille suuria merkitse."
"Sanokaa, mikä se on."
"Haluaisin lähteä täältä vihreässä automobiilissa."
Ja vanha tiedemies, mustakutrinen tyttö ja Harald Vik läksivät vankilasta vihreässä automobiilissa.
Omituisesta kohtalon sallimasta kai johtui, että se oli sama vihreä auto, jota Asbjörn Krag käytti "ylhäisenä matkustajana" tehdessään vierailun vankilassa.
* * * * *
Harald Vik matkusti Norjaan morsiamensa, mustatukkaisen tytön kanssa, jonka hän oli pelastanut kuolemaantuomittujen kopista.
Vanhus hävisi taas suurkaupungin vilinään, suuriakaan välittämättä itsestään tai tovereistaan. Viimeinen vilahdus hänestä, joka jäi hänen toveriensa mieleen, oli hänen likainen, harmaa viittansa.