"'Niinpä kyllä', vastasin minä, 'herrathan menivät ulos tapaamaan neiti
Brenneriä ja hänen veljeään'.
"'Vai heitä te tarkoititte', sanoi hän välinpitämättömästi. 'Luulimme, että tarkoititte joitakin meidän tuttaviamme. Emme todellakaan ole heitä ajatelleet senjälkeen. Olemme tyytyneet katselemaan näköalaa ja ihanaa luontoa. Emme ole heitä nähneet.'
"'Ettekö?' sanoin. 'Se on merkillistä.'
"'He ovat kenties matkustaneet', sanoi Leo Carsten.
"'Varmasti eivät', vastasin, 'he eivät edes ole tulleet takaisin Krokklevenin retkeltä. Ja kuitenkin lähtivät he matkaan paljon ennen teitä, herra.'
"'Olivatko hekin ratsain?'
"'Eivät, he menivät jalkaisin.'
"'Vai silleen. Silloin he ovat menneet metsään. Kaikessa tapauksessa emme ole nähneet heitä!'
"Minä tulen tarjoilemaan päivällistä molemmille herroille."
— — —