Valentine mietti hetkisen, ennenkuin vastasi. Sitten hän sanoi:
— Entä todisteet?
— Minulla on takeena se, jatkoi Krag aivan tyynesti, — että pidän teitä tässä revolverini suun edessä, kunnes väkeni on löytänyt nuoren tyttö poloisen. Tuolla ulkopuolella on mies, joka odottaa merkkiä minulta. Huudan hänelle välttämättömimmät käskyt. Kun Ada on löydetty, niin mies palaa tänne ilmoittamaan sen minulle.
— Entä sitten?
— Sitten minä kumarran teille kohteliaasti ja lähden tieheni, mutta huomispäivänä kello yksi saatan teidät rautatieasemalle ja pidän huolen, että joudutte junaan, joka vie teidät ulkomaille. Jäähyväisiksi lupaan teille kukkavihon.
— Mutta jos kieltäydyn lähtemästä kaupungista.
— Silloin teidän käy huonosti. Syntyy uusi taistelu, ja siinä taistelussa minä voitan.
— Oletteko varma siitä?
— Aivan varma.
Valentine mietti hetkisen.