Kukahan sieltä nyt tulee kun oikein koputtamalla sisään pyrkii?
Isä se ei ainakaan ole. — Menee avaamaan oven.
ELSIE STÅHLE tulee, kädessä paketti.
Hyvää iltaa, rouva Kohonen! 'Iltaa, Sylvi! Kuinka täällä nyt jaksetaan?
KOHOSEN VAIMO JA SYLVI niijaavat hämillään, mutta iloisina ja ystävällisesti. Kohosen vaimo pyyhkii esiliinallaan tuolia.
— Istukaa, neiti Ståhle. Tehkää niin hyvin!
ELSIE
— Toin Sylville ja Paavolle ne sukat, jotka heille lupasin.
Koetetaanpas miten ne sopivat.
Antaa toiset sukat Sylville, joka alkaa niitä pukea jalkoihinsa, Elsie pukee itse toiset sukat Paavon jalkoihin.
— Hyvin ne sopivat. Ovat kuin teitä varten tehdyt. —