VARJAKKA. Hyvää päivää, kummi. Terveisiä minun matkoiltani.
PASANTERI. Minä olin malttamaton kuulemaan ääntäsi.
VARJAKKA. No, minä tulen heti pistämään kättäkin lämpimiltään.
(Laskeutuu portaita ja tulee keskipihalle.)
EEVA (hätäytyneenä). Herranen aika, hän tulee tänne! (Nousee toisten huomaamatta leikkilaivaan ja piiloutuu sinne.)
VARJAKKA. Terveisiä Itä-Intiasta. (Tervehtiessään tyttöjä.) Eipä
Annalla ole sormusta. Ilmankos Letto onkin niin autuaan näköinen. Ja
Elviira on sitten kun tavattiin tullut kahta vuotta nuoremmaksi. Eikä
ole Elviirallakaan sormusta, mutta taitaa olla Jooseppi katselemassa.
KARIHAARA. Täällä on kolmas tyttö, jo olen katsellut.
VARJAKKA. En minä näe täällä kolmatta tyttöä.
KARIHAARA. Herranen aika. Puolitoista silmänräpäystä sitten oli tässä oikea Eevan tytär, mutta hih hei, sen tuuli vei!
PASANTERI. Minnekä se Eeva katosi? Eivätkö tytöt huomanneet, minne Eeva meni?
ELVIIRA. En minä huomannut.