ELVIIRA. Ja kun Varjakka oli tänä päivänä ollut käymässä komesrootin luona ja yrittänyt lähtemään, niin Eliise oli ryöstänyt Varjakalta hatun ja juossut puutarhaan.
KARIHAARA. Joko he silloin olivat kihloissa?
ELVIIRA. Jos he olisivat olleet kihloissa, niin eihän Eliisen olisi tarvinnut Varjakalta hattua ryöstää saadakseen hänet puutarhaan.
KARIHAARA. Mitä varten hän Varjakkaa sinne puutarhaan?
EEVA (nauraen). Johan te, Karihaara—
ELVIIRA. No, jo sinä, Jooseppi kulta, olet typerä!
ANNA. No, entä sitten, Elviira?
ELVIIRA. Sitten Varjakka oli ollut komesrootilla päivällisellä. Ja kun
päivällinen oli syöty, niin vaunut oli odottamassa portaitten edessä.
Olivat käyneet ajelemassa komesrootin huvimajalla, komesrootin rouva,
Eliise mamselli ja Varjakka.
EEVA. Jos ei tuollaisessa höykässä mies joudu kihloihin, niin pitää olla kuuro ja sokea.
KARIHAARA. Joutuu, joutuu, jos on kuuro ja sokea ja heikkopäinen.—
Kapteeni Varjakka tulee tänne, kun saa varastetuksi oman hattunsa.