»Miksei … hihi hihi.»
»Ei tarvitsisikaan … huh! … pahuus!…»
»Ne … hva fan!…» murisi pitkä ja laiha herra, kohoillessaan istumaan. Aalto läikähti yli laidan Hickellille niskaan.
»Mikä … äh!…» ähki Hickell pää vähän nuupollaan ja silmäkullat raollaan. Vesi tippui hatun liepeestä, nenän päästä ja tukasta.
Lopulleen oli juossut jo Pyhä, asettunut oli kuohu, aallot pitivät vain pientä kisaa ja vähän vaahdossa pisahtelivat vielä muutamia kertoja ennenkuin laskeutuivat tyynessä lepäävän lammen suvantoon.
Viimeinen mutka oli tultu, rauhallisissa vesissä soudeltiin. Tyynenä lepäsi joki jyrkkien rantatörmäinsä sylissä ja välkkyi auringon paisteessa. Pääskysiä lenteli ja liverteli. Toisia lenteli suhkasi alhaalla, veden pintaa piuailivat kallistellen ja mutkia tehden. Toisia lenteli korkealla ilmassa, siintävissä viiplotteli. Ainapa kuitenkin vilisi niitä törmäin rinteillä, pesiensä äärilläkin, riitti näet niitä joka paikkaan. Pitkin jokivartta ja etäämpää vaarojen rinteiltä näkyi ihmisasuntoja, siistejä taloja vihantine laihoineen. Näkyi tuolla korkean metsän luona Herran huone ja tornista kuuluu kellojen kumajava ääni. Kansaa oli liikkeessä siellä täällä ja enin osa näyttää liikkuvan kirkolle—oli Herran päivä nyt.—Kaksi viikkoa ovat oulumiehet olleet matkalla. No ei ole iso taival enää jälellä menomatkasta, illaksi kerkiää tästä virtavaa jokea Merikosken niskaan ja siitä pian livahtaa Ouluun.
* * * * *
Onpa Oulussa Aleksanterinkintori, rantatori kaupungin eteläisessä osassa, vaikka narikkatoriksi on käytäntö muuttanut sen ylhäisen nimen.
Narikkarantaan laski maanantai-aamuna useampia korkealla törröttäviä tervaveneitä. Ne tulivat Toppilansalmesta, jonne olivat purkaneet lastinsa. Rannasta nosteltiin veneestä kaljut, tynnyrein alla olleet rangat, joita akat kilvan riensivät ostamaan, ja alettiin ratkoa veneestä räpeitä, hattuja ja varppeita. Kun ne oli irti saatu, pantiin ne veneen pohjalle, mutta melan ja muut venekalut hommasi kukin porvarinsa makasiiniin säilyyn. Makasiiniin pantiin tyhjä piimäleilikin, vaan eväsarkku ja kontti kannettiin kaksin miehin sauvomessa ja viinanassakat kulkeusivat kainalossa.
»Ota Katri sinä tämä nassakka, kun ei näy olevan sinulla mitään kantamista.»