»Mene sinä tuolta nurkasta katsomaan eikö näkyisi poliisia, mene
Katri», toimitti akka tyttöään.
»Katri kaivoon putosi, toinen päältä katsomaan…» mutisi Jussi, tointui ja kavahti pystöön. »Kusti hoi, lähdetään…»
»Ei ollenkaan, ennenkuin on maksettu», eukot tiuskivat.
»Mokomat retkaleet, kun tulevat muka juomaan, eikä sitten makseta», huusi se eukko, joka oli kahvia antanut.
»Niin, sanokaa… Mokomia tervahanhia…» alkoi eukkojen suut laulaa.
Vaan Jussi lauloi:
»Henttuni heitti mun, heittäköön vaan, en minä tuota surre, hei, etkö sä luule tämmöisen pojan uutta henttua saavan!»
Niin hän lauloi ja lauloi jotta tori raikui.
»Huutele vain, kohtapa nuo poliisitkin tulevat!»
»Poliisit—sanokaa niille, että minä olen kuningas Herodes ja heidän pitää kumartaman maahan ja rukoileman minua.»
»Kyllä kai, saathan nähdä kohta, kuka se rukoilee.»