»Siellä olisi hevonen valjaissa.»
Esteri ei vastannut.
Hän jää yöksi. Ja aamulla lähtee takaisin. Sanoo, että on unohuttanut tärkeän asian. Hänen täytyy lähteä takaisin. Hänen täytyy. Täytyy!
»On tainnut rouva jo nukahtaa?»
Hän lähtee aamulla varhain. Illalla hän on kaupungissa!
»Silmät ovat kuitenkin auki.»
»Siellä pyryää? eikö niin?» kysyi Esteri hiljaisella äänellä ja liikuttamatta muuta kuin huuliaan.
»Pyryäähän siellä», vastasi myönnytellen isäntä.
»Ja pyryää kovasti. Eikä niin?»
»Pyryääpä, pyryääpä. Ja rouva näyttää kovin väsyneeltä. Ja vasten sydänyötä on ikävä ajaa, lähtisitte aamulla varhain päivän koittoa vasten», puheli isäntä.