TURKKA. Vaikka poikasina olitte tapelleet harva se päivä.
PIETOLA. Se on tosi. Me olimme alituiseen vastakkain kuin kukonpoikaset. Heilalan posket yht'äkkiä pullistuivat, silloin sitä alettiin. (Nauraa.)
TURKKA. Ja Heilala nauroi, että silloin sitä alettiin, kun Pietolan nenä rupesi tuhisemaan.
PIETOLA. Mikä sinun nimesi on?
TURKKA. Poika.
PIETOLA. Poikako?
ANNI. Sehän onkin mukava nimi!
TURKKA. Mutta ainoastaan meidän ystävysten kesken.
PIETOLA. Mikä sinun sukunimesi on?
TURKKA. Mitä te sillä tiedolla? Ja mitä siitä viisastutte, jos sanon olevani Kukkonen tai Kananen, Pitkänen tai Paksunen, Littunen tai Lattunen?