"Inkeri tuo nuken tänne, minä panen käden kiinni".
Inkeri ujosteli vähän aikaa Marttaa, vaan meni sitten hänen luoksensa, kysyen: "Taidatko parantaa Mollan kättä?"
"Kyllä, Inkeri antaa vain nuken minulle".
"Ei se ole nukke, se on Molla", oikasi tyttö. "Parannatko nyt oitis?"
"Huomiseksi parannan, kun Inkeri herää, on tyttö terve."
"Ei se ole tyttö, se on Molla vain, ja sen täytyy oitis tulla terveeksi".
"No, no, Inkeri ei saa näristä", sanoi Agaata.
"Älä lasta toru, hän pitää nukestansa ja tietysti tahtoo sitä eheäksi mitä pikemmin".
"Molla terveeksi mitä pikemmin", matki Inkeri nyyhkyttäen.
"Jos Inkeri panee kiltisti maata illalla, niin Molla sanoo aamulla terveenä hyvää huomenta, mutta muuten en saata ollenkaan sitä parantaa", sanoi Martta. "Pienen hiiren minä Inkerille laitan." Ja nyt hän nenäliinastaan valmisti hiiren, sekä hyppyytti sitä niin, että Inkeri nauroi oikein sydämmestään, ja unhotti koko Mollansa.