Tädit joutuivat vähän hämilleen, eivätkä tietäneet heti, mitä vastata, mutta Haalmanska sanoi aivan iloisesti: "Severi vie syksyllä Martan omaan kotiinsa kaupunkiin ja pikku Inkeri tulee sitten häntä katsomaan."
"Ei saa viedä", sanoi lapsi ja juoksi oikopäätä kyökkiin. Siellä kun näki Severin, meni hänen eteensä ja löi jalkaansa lattiaan, huutaen: "Ei Severi saa! Ei Severi saa!"
"Mitä en saa? Enkö saa juoda kahvia?" kysyi Severi, joka juuri joi
Martan tarjoamaa kahvia.
"Ei saa viedä Marttaa", sanoi lapsi, jonka silmistä kyyneleet rupesivat tipahtelemaan.
Severi ja Martta punastuivat, mutta Hilma rupesi nauramaan ja kysyi:
"Kuka niin on sanonut, että Severi Martan vie?"
"Ämmä sanoi", nyyhkytti Inkeri.
"Vai niin, katsoppas vain! Kratulus sitten", lausui Hilma.
"Niitä lapsia", sanoi Martta itsekseen, vaan samassa osui hän katsomaan ulos ja huudahti:
"Vieraita tulee, Inkeri menee röökinöille sanomaan."