[108] Samoin myös Tabula Peutingeriana.
[109] Vrt. Rheinisches Museum 51, ss. 508—518.
[110] Ilmeisesti on jo Hadrianus, kuten myöhempi uusplatonismi, käsittänyt Lykeionin akatemian alkuasteeksi ja esikouluksi.
[111] Siihen kelpaa perustaksi se lähdeselvittely, jonka on julkaissut O. Th. Schulz: Leben des Kaisers Hadrian, Leipzig 1904.
[112] Hieronymus epist. 70, 4.
[113] Anthologia Latina 660; sen lisäksi Carmina epigraphica 427. Tapahtuma on myöhemmältä ajalta, Hadrianuksen palatessa Pannoniasta.
[114] Ks. tästä Usener, Rhein. Mus. 60, s. 471 ja 472.
[115] Vrt. J. Dürr, Die Reisen des Kaisers Hadrian, Anhang 18 ja edelleen.
[116] Scriptores historiae Augustae teoksessa on kirjoitustapa Helius pro Aelius varmaan alkuperäinen; se oli varmasti jo originaalissa. Ehkä on näiden seikkain yhteydessä sekin, että Hadrianus pystytti uudelleen Roomaan, keskelle vilkkaimpia liikekatuja auringonjumalan jättiläispatsaan. Hän tarvitsi 24 elefanttia siirtämään kolossia paikasta toiseen.
[117] Aleksanteri Severus, cp. 43.