Paitsi edellä mainittuja vallituksia on Laatokan luoteisilla rantamailla muitakin jäännöksiä kivivarustuksista eli panoksista, vaikka niitä ei nimenomaan linnoiksi kutsuta. Niin sanotaan Kurkijoen Riekkolan riutalla meren rannalla olevan laveita "kivijuornakkeita", joita kansa sanoo meteliläisien tekemiksi.
Kauppalan Jäämäellä Tokkariin päin on ehkä 150 sylen pitkä ja pari syltä leveä kivivalli, joka yhdistää kahta jyrkkää kalliota. Kallioiden halkeimatkin ovat varustetut kivivalleilla, niin ett'ei niidenkään kautta voitaisi päästä vuoren kukkulalle. Keskellä järvenpuolisen jyrkän kallion vierintä on Pakolaisen luola, jossa Ruotsin sodan aikana lie pakolaisia asunut. Luolan suu on sangen ahdas ja milt'ei mahdoton alhaalta nähdä. Itse mäki on saanut nimensä kahdesta 5 à 6 sylen syvästä vuoren halkeamasta, joissa jää ja lumi säilyy Elokuuhun asti ja joita sentähden kutsutaan jääkaivoiksi.
Munasyrjäsärkässä Rummunsuosta Savojaan päin sanotaan olevan vallinjäännöksiä. Siinä on ollut koetelmuspaikka (eli tappelutanner), sanoi muuan ukko.
Janatsaarella ja Spasvuorella, molemmat lähellä Sortavalan kaupunkia, sanotaan olevan vallinjäännöksiä. Niin myös Peksmäellä Tulolansaaressa.
Riekkalan ja Tulolansaarien välisellä selällä on pieni Lieritsaari ja vähän suurempi Hiiretsaari, joiden kallioilla on pitkiä vaan matalia, rannansuuntaisia kiviaitoja. Hiiretsaaren kiviaita, joka ympäröi melkein koko saaren (kumminkin kymmenkunnan sylen kaukaisuudessa rannasta), on noin virstan pituinen. Kiviaidan vieressä sisäpuolella on siellä täällä raunioita nyrkinkokoisia kiviä. Kansantaru kertoo, että meteliläiset keskinäisissä sodissaan viskelivät kiviä virstojen päähän toisesta saaresta toiseen ja kyykistyivät kivivallien taakse, kun toisesta saaresta viskattiin.
Pienessä Lapinsaaressa Hiienselällä eli tarkemmin Läskelän joensuun selällä on monenlaisia vallia ja vallinmerkkiä ympäri saarta, sekä hautoja ja äyräitä saaren halki, joita pikemmin voi sanoa ihmisien kuin luonnon tekemiksi.
III. Tappelutantereita.
Riekkalan kylän maalla lähellä Kurkijoen kirkolle vievää valtatietä on Sakararo. jossa sanotaan olleen kova tappelu, silloin kun maa joutui Ruotsalaisilta Venäläisille ja asukkaat olivat pakolaisina niemien louhikoissa tavaroineen. Tappelutanterella alussa ei ollut kasvanut niin mitään ja harvassa oli ruoho siinä nytkin. Ne sotilaat, jotka Sakararon tappelussa kaatuivat, sanotaan haudatuiksi Huhmarmäen rinteehen, joka on aivan lähellä maantien toisella puolella. Muuten on myös lähellä olevan Raholan kylän maalla maantietä tehdessä Sinvuoresta löydetty paljon ihmisluita, jotka olivat maassa sekaisin päällekkäin ja mataneista kirstunlaudoista ei nähty merkkiäkään.
"Sillankorvan kylän Lukaryhmässä oli ennen 'tapeltu, niin että verta oli polvia myöten'".
"Elisenvaarassa Kerikän talon maalla on hiekkakankaalla suuri kalmisto; siellä lie ennen tapeltu".