Kuhkaan kylässä Siprosaaren Kuusikkoniemessä kuuluu olleen
hautausmaa.
Kuhkaan saaressa Sihvolan ryhmässä rannan vierteessä on
kalmisto, johon ennen aikoina vennäinuskoisia haudattiin.
Lähellä samalla rannalla Lahen ryhmässä on läävää tehdessä
löydetty ihmisen pääkalloja.
Kumolassa on ollut kaksi sässynää ja kaksi kalmistoa, toinen joen suun vasemmalla puolella, toinen sen oikealla. Vasenpuolista kalmistoa, joka on korkealla mäellä ja tiheässä kuusikossa, käytetään vieläkin hautausmaana, vaan sässynä on jo hajoamaisillaan.
Harvin kylän Osippalan ryhmässä on pieni kalmisto, johon vielä äskettäin on haudattu; siinä on myös sässynän seiniä jäljellä.
Sorolan saaressa on kaksi kalmistoa liki salmen rantaa. Toinen on salmen suussa Lahenpohjaan päin Frimanin hovin nykyisellä pihalla, toinen taas salmen suussa Harviin päin pellolla kallion alapuolella; tämä lienee vanhempi. Edellisen vieressä oli ennen kirkko, josta vielä on jäljellä muutamia kiviraunioita. — Kansantaru: "Sorolan kirkko hävitettiin suuren sodan aikana. Venäläiset menivät pakoon ja kirkonkellot hukutettiin salmen suuhun ja kivet pantiin päälle. Silloin oli sota suurempi kuin milloinkaan uuden testamentin aikana".
Sorolan salmen toisella puolella on Hietasenkennäs, josta on löydetty paljon ihmisen pääluita.
Samaten manteren puolella salmen korvassa on Kontiinmäki, jossa vielä 50 vuotta takaisin oli risti; siinä sanotaan myös olleen kalmisto.
Sorolan Kokonniemellä lie vielä viides kalmisto.
Mikli-joen suussa on ennenmainittu Kirkkomäki. Siinä on hautausmaa ja raunioita vanhasta kirkosta. Lähellä on Järkynmäki. Siinä taas on Kirkonkapale niminen kentäs, josta myös on luita löydetty. Miklin kirkonkellot ovat tietysti tarun mukaan upotettu Kirkkolampiin Ruotsin sodan aikana, kun kansa pakeni pois. Pappila sanotaan olleen Kirkkolammin suun toisella puolella Helkalistussa, josta myös on ihmisluita löydetty. — Entiset Sorolan ja Miklin kirkot olivat nähtävästi samannimisien kappelien kirkkoja ja kylät tämän seudun asukkaiden pesäpaikkoja. Miklin kylään luetaan nykyäänkin puolitoista sataa taloa ja kutsutaan sitä kansan kesken Pesä-Mikliksi.