[7] Rangaistus pantiin sittemmin toimeen sillä tavoin, että maaherra Mexikolaisten kauhuksi poltettiin roviolla, — näytelmä, jonka vertaista julmuudessa nämä eivät ennen olleet nähneet, niin tottuneita kuin ihmisuhreihin olivatkin.

[8] Pemmikan on koputettua ja kuivattua bison-härän lihaa.

[9] Oclahoma nimisen uuden territorion indiaanit ovat kuitenkin viime aikoina vähittäin ruvenneet taipumaan maanviljelykseen.

[10] Jotkut tutkijat ovat kokeneet näyttää todeksi että sama mies jo sitä ennen olisi matkustellut tämän rannikon vesillä ja muun muassa astunut Pohjois-Amerikan mannermaan rannalle neljätoista kuukautta ennen kuin Colombo löysi Etelä-Amerikan.

[11] Tätä kertomuksemme osaa toimittaessamme käytämme lähteenämme myöskin — ja, mitä kansalaisiimme tulee, pääasiallisesti - - Yrjö-Koskisen kirjoitusta: "Suomalaiset Delawaren siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa" (Opiksi ja Huviksi. Lukemisia Suomen perheille. Helsingissä 1863).

[12] Myöhemmin, sodan jo aljettua, lähetettiin Benjamin Franklin Parisiin hieromaan Ranskan kanssa liittoa, joka sitten saatiinkin aikaan. V. 1785 palasi hän viimein suuren tervehdysriemun vallitessa kotimaahan, valittiin kongressiin ja vaikutti sanallaan ja työllään kuolemaansa saakka v. 1790. Franklinin viimeinen kirjoitus oli innokas herätyshuuto neekeri-orjuuden poistamiseksi. Hänen marmorisessa muistopatsaassaan on kirjoitus:

Erupuit coelo fulmen sceptrumque tyrannis.
(Taivaalta ryösti hän tulen ja vallan vallikkoloilta.)

[13] Jo vuonna 1778 oli tästä itsenäisyydestä ollut Englannin parlamentissa puhetta. Silloin sitä vastusti myöskin vanha Pitt — samalla innolla kuin hän ennen oli moittinut kaikkea väkivaltaista menetystä siirtokuntia kohtaan —, sillä Pitt ei suinkaan ollut niitä, jotka suosivat Englannin vallan lohkaisemista. Kesken tätä puhettansa parlamentissa meni vanhus tainnoksiin ja vietiin kotiin. Kuukauden kuluttua oli hän kuolleena.

[14] Ks. Konne Zilliacus "Käsikirja Pohjois-Amerikasta". Porvoossa 1892. Sivu 70 ja seur. sekä 89 ja seur.

[15] Ks. Alexandra Gripenberg: "Orjain vapauttaminen Pohjois-Amerikassa". Helsingissä 1892. Sivu 6.