Muutaman vuoden kuluttua saapui samainen ylimys lähettiläänä Ranskaan.
Lähettiläs sai kutsun saapua aamulla kello kuudelta kuninkaan luo. Hän noudatti kutsua ja tapasi kuninkaan neuvottelusalissa odottamassa.
Keskustelu alkoi, kestäen yhtämittaa useita tunteja. Kuningas käveli koko ajan, joten ei lähettiläskään voinut istuutua. Yhä jatkoi kuningas keskustelua.
Lähettiläs kalpeni väsymyksestä, ja kylmä hiki nousi hänen otsalleen.
Huomattuaan tämän päästi kuningas onnettoman menemään.
Noin tunnin kuluttua kutsutti kuningas lähettilään uudelleen luoksensa.
— Pyydän nöyrimmästi, että vastaanotto ja keskustelut siirretään huomiseksi, — pyysi lähettiläs kalpeana.
Hymyillen sanoi tällöin kuningas:
— Kun palaatte Espanjaan, tiedän teidän voivan todistaa, että Henrik IV:ttä ei vaivaa luuvalo, kuten aikaisemmin olette herrallenne uskotellut.
* * *