Lehtensä riisui jo metsässä puu,
Kolkosti ulvovi myrskyjen suu;
Hyytynyt on puron hilpeä tie,
Lintujen laulua kuule et sie.
Viittaan (viittaa valtikallaan) — se kuolo on kukkasien;
Myrsky ne viskovi maan povellen.
Tontut (käsillään näyttäen ja viimeisen säkeen säveltä kerraten):
Tontutpa peitteheks luo kinoksen.
Lumikuningatar (laulaa):
Oksille puun, lumen notkistaman,
Aurinko luo valon raukeavan,
Hongat niin hiljaisna huokailevat,
Valtani suuruutta muistuttavat.
Hän, jonka kylmälle polvelleni
Painallan, jäiseksi kangistuvi.
Tontut:
Keväällä tontut sen elvyttävi.
Lumikuningatar:
Rantahan hyrskivät lainehetkin
Kytkin ma vankkoihin kahleisihin,
Hyydytän kohmeiseks’ koko maan,
Käärin sen vaippahan valkoisimpaan.
Pohjolan taivas se hulmutkohon!
Täytetty kuoletustyöni jo on.
Tontut: