Elsa: Mutta kuuleppa sinä, mitä minun isäni sanoi yhtenä päivänä. Näin hän vakavana sanoi äidille: Onpa oikein hyvä, että lapset aikanansa saavat oppia, kuinka vahingollisia väkijuomat ovat, niin etteivät he niitä tahdo maistaakaan, vaan heistä tulee raittiita ihmisiä.
Kalervo: Tuo on vaan joutavaa lörpötystä. Ei siitä suinkaan pahene, jos vähäsen maistelee viiniä tai olutta.
Maija: Ei siitä paranekaan. Ole nyt vaiti! Kalervo: Ole itse!
Elsa: Aina teidän pitää riidellä! Eihän tällä tavalla voi lukea läksyjänsä!
Maija: Mutta tiedättekö, minä luulen, että sittenkin on parempi, ettei yhtään maista väkijuomia. Tunnettehan te kaikki Kauppa-Lassen, hänen, joka käy taloissa ja myy nappeja ja neuloja? — Eräänä päivänä hän tuli meille. Hän oli niin ryysyinen ja viluinen, ja äiti antoi hänelle ruokaa keittiössä. Minusta oli hänen tilansa kovin säälittävä ja minä kysyin, miksikä hän aina kuljeskelee kaupungilla sen sijaan, että pysyisi kotona. Hän katso niin kummallisesti minuun ja sanoi: "Ei minulla ole kotia". Minä vallan pelästyin ja kysyin: "Mutta miks’ei Lassella ole kotia?" Silloin hän katsoi vielä ihmeellisemmin ja sanoi: — "Minä kerron pikku neidille, kuinka sen asian laita oikein on. Viina ja muut väkijuomat ovat saattaneet kotini perikatoon. Lapsena minä jo aloin maistella niitä. Vanhemmaksi tultuani kannoin kaikki, mitä vaan ansaitsin, kapakkaan, ja vihdoin velkaannuin niin, että kapakoitsija ryösti kotini. — Minä sain alkaa kulkurielämää, jota nytkin vietän, ja kun kerran kuolen, ei kukaan vuodata kyyneltäkään minun tähteni. Tällaiseksi kurjaksi raukaksi olen tullut väkijuomain tähden." — Näin kertoi Lasse-rukka, ja sentähden minäkin luulen olevan parasta, ettemme koskaan, emme edes leikilläkään, maista väkijuomia.
Olli: Olet kyllä oikeassa, Maija! — Mutta minä olen kuulevinani laulua.
Varmaankin ne tulevat kokouksesta.
(Jussi ja Anni, sekä kuinka monta lasta tahansa, tulevat laulaen sisään. Mitä useampi, sitä parempi. He kulkevat kaksittain laulun tahdissa. Kaikilla on sininen nauha rinnassa.)
(Sävel: sama kuin Vaasan marssissa.)
Eespäin nyt veikot marssitaan
Vihollistamme voittamaan!
Pahuutta, syntiä vastahan
Ja kodin rauhaa puoltamaan!
Nyt sotahan!
Mut rauhaa vaan
Me tahdotaan,
Ja Jumala
Vie voittoon Toivon Liittoa!
Vie voittoon Toivon Liittoa!
Niin, rauhaa vaan!
Ja Jumala
Vie voittoon Toivon Liittoa!
(Viime värssyn lopulla asettuvat lapset puoliympyrään.)