[7] Korhonen sanoo M:n kokonsa puolesta muitten pienempien puustavien äidiksi.
[8] Nimittäin D:tä.
[9] Joka on kirjoittanut virsikirjassa N:o 395 (vanhassa virsik. 278) ja kuoli nuorena.
[10] Prytz (Rytsi) oli tähän aikaan tullimiehenä Oulussa.
[11] Tässä on puheena niin sanottu "pikku tulli", joka v:sta 1622 Ruotsin vallan loppuun asti kaupunkien tulliportissa kannettiin kaikista sisään tuotavista maalaistavaroista.
[12] ruotsal. lainasana = alituinen.
[13] Ruotsinnetun toisinnon mukaan kysyy Kettunen Kilposen kotiin tultuansa työtä, johon talon poika vastaa: "Takin naima tarvitseepi", ja saapi vanhimmalta oikaisun osakseen. Mari tulokasta "katsoi silmällä kahella niinkuin heinän hempeyttä". Kettunen kysyy sitten, kuka ottaisi haltuunsa hänen kapineensa, silkkivyönsä ja juhlavaatteensa; silloin Mari astuu naisten joukosta ja lupaa ottaa ne omaan arkkuunsa. Kun Maria torutaan "venäläiseen" osoittamastaan mieltymyksestä, vastaa hän itse parhaiten tietävänsä, mitä hänen tulee ja sopii tehdä, jonka jälkeen Kettusen kanssa "tuumasi ikuisen tuuman". Että tämä on alkuperäinen, oikea runon muodostus, on selvä.
[14] II Kun. 18, 26 seurr.
[15] sananlennättimen.
[16] pikarit.