2:NEN VUOROLAUSUJA (vilkkaasti)
Iski puuta kirvehellä, tarpaisi tasaterällä, iski kerran, iski toisen, kohta kolmannen yritti.
1:NEN VUOROLAUSUJA
Tuli tuiski kirvehestä, Panu tammesta pakeni, tahtoi tammi kallistua, lysmyä rutimoraita.
MOLEMMAT (riemuiten)
Jopa taisi tammen kaata ruhtoa rutimoraian!
(Kaikki hengähtävät helpotuksesta. Kanteletar on edellisen aikana näkynyt vasemmalla, uteliaasti puiden lomitse kurkistellen. Nojaa puun runkoon, vienosti:)
KANTELETAR
Kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen: kenpä siitä latvan taittoi, se taittoi ikuisen taian; kenpä lehvän leikkaeli, se leikkoi ikuisen lemmen. Mi oli lastuja pirannut, pälähellyt pälkäreitä selvälle meren selälle, lakeille lainehille, noita tuuli tuuitteli, meren läikkä läikytteli venosina veen selällä, laivasina lainehilla.
VÄINÄMÖINEN (kätensä kohottaen)