ÄITI
Elä ammu Väinämöistä, kaota Kalevalaista, Väinö on sukua suurta.
JOUKAHAINEN
Ammun vanhan Väinämöisen, lasken laulajan ikuisen läpi syämmen, maksan kautta, halki hartiolihojen!
(Kuoro nousee kauhistuneena.)
ÄITI
Ampuisitko Väinämöisen, kaataisit Kalevalaisen, ilo ilmalta katoisi, laulu maalta lankeaisi!
KUORO (rukoillen)
Ilo on ilmalla parempi, laulu maalla laatuisampi kuin ompi Manalan mailla, noilla Tuonelan tuvilla.
JOUKAHAINEN (hurjasti)