1:NEN VUOROLAUSUJA
Niin vielä varoitteleikse urohoisesta väestä.
2:NEN VUOROLAUSUJA (salaperäisesti)
Tien kahen jakaimessa, sinisen kiven selässä.
(Äiti menee murhemielisenä oikealle taustaan.)
LEMMINKÄINEN (miekkansa tempaisten)
Ylös maasta, miekkamiehet, Mannun aikaiset urohot, kaivoloista, kalpamiehet, jokiloista, jousimiehet! Nouse, metsä, miehinesi, korpi kaikki kansoinesi, vuoren ukko voiminesi, vesihiisi hirmuinesi, väkinesi, veen emäntä, ve'en vanhin, valtoinesi, neitoset, joka norosta, hienohelmat, hettehistä, miehen ainoan avuksi, pojan kuulun kumppaliksi, jott' ei pysty noian nuolet, eikä tietäjän teräkset, eikä velhon veitsirauat, ei asehet ampumiehen.
ESILAUSUJA
Ne ovat varat väkevät,
ne on turvat luotettavat.
(Vuorolausujat kertaavat mumisten kaksi viimeistä säettä. Lemminkäinen kohottaa päänsä ja astuu päättävästi vasemmalle.)