(Lemminkäinen syleilee häntä sanattomana ja ohjaa hänet ystävällisesti oikealle karsikkoon.)
ESILAUSUJA
Jo nyt Kaukoni kuletan, saatan Ahti Saarelaisen monen surman suun ohitse, kalman kielen kantimetse noille Pohjolan pihoille, salakansan kartanoille.
1:NEN VUOROLAUSUJA
Nyt ompi saneltavana, kielin kertoeltavana, miten lieto Lemminkäinen, tuo on kaunis Kaukomieli tuli Pohjolan tupihin, Sariolan salvoksihin, ilman kutsutta pitoihin, airuhitta juominkihin.
2:NEN VUOROLAUSUJA
Tuop' on lieto Lemminkäinen, poika-veitikka verevä, heti kun tuli tupahan, astui keskilattialle, silta liekkui lehmuksinen, tupa kuusinen kumahti.
(Lemminkäinen on sillä välin astahtanut reippaasti vasemmalle.)
LEMMINKÄINEN (korkealla äänellä)
Terve tänne tultuani, terve tervehyttäjälle! Kuules, Pohjolan isäntä, oisiko talossa tässä ohria orosen purra, olutta urohon juoa?