1:NEN VUOROLAUSUJA
Yksi oli impi kaikkinensa Saaren suuressa suvussa, jok' ei suostu sulhasihin, mielly miehi'in hyvihin, se oli Kyllikki korea, Saaren kukka kaunokainen.
2:NEN VUOROLAUSUJA
Tuop' on lieto Lemminkäinen, itse kaunis Kaukomieli, sa'at saappahat kulutti, sa'at airot poikki souti tuota neittä saa'essansa, Kyllikkiä pyytessänsä.
(Kyllikki näkyy taustasta oikealta, Lemminkäinen väijyen hänen jäljessään. Tulevat keskinäyttämölle. Kyllikki käännähtää, Lemminkäinen pysähtyy ja painaa käden sydämelleen.)
KYLLIKKI (äkeästi)
Mitä, kehno, kierteletki, rannan raukea ajelet, täältä tyttöjä kyselet, tinavöitä tieustelet? En ma tästä ennen joua kuin kiven kuluksi jauhan, pieksän petkelen periksi, huhmaren sukuksi survon.
Enkä huoli huitukoille, huitukoille, haitukoille, mie tahon tasaisen varren tasaiselle varrelleni, tahon muo'on muhkeamman muhkeille muo'oilleni, sekä kasvon kaunihimman kaunihille kasvoilleni!
(Menee taustaan vasemmalle. Lemminkäinen miettii hetkisen ja väistyy sitten väijyen oikealle. Kyllikki neitoineen tulee tanhuten asemmalta. Lemminkäinen syöksyy esille ja tempaa Kyllikin kainaloonsa. Naiset pakenevat parkaisten. Kuoro on ylös kavahtanut.)