En mä silloin suohon sorru enkä kaau kankahalle, korppien kotisijoille, variksien vainiolle, kun sorrun sotatiloille, vaivun vainotanterille; somap' on sotahan kuolla, kaunis miekan kalskehesen, sorea sotainen tauti, äkin poika pois tulevi, potematta pois menevi, laihtumatta lankeavi.
ÄITI
Kun sinä sotahan kuolet, mitä jääpi taatollesi vanhan päivänsä varaksi?
KULLERVO
Kuolkohon kujarikoille, kaatukohon kartanolle!
ÄITI (valittaen)
Mitä jääpi maammollesi vanhan päivänsä varaksi?
KULLERVO
Kuolkohon kupo sylihin, läävähän läkähtyköhön!
ÄITI (aina surkeammin)