VÄINÄMÖINEN. ILMARINEN. MARJATTA. MARJATAN ÄITI. PIIKA PIKKARAINEN. LOUHI. VIROKANNAS. KANTELETAR. KUORO.
(Kuoro paikallaan uhrikuusen alla. Valaistus: kesäyön hämärä. Kanteletar nojaa puun runkoon vasemmalla etualalla.)
ESILAUSUJA
Vaka vanha Väinämöinen kauan soitti kanteletta, sekä soitti, jotta lauloi, jotta ilmankin iloitsi.
Soitto kuului kuun tupihin, ilo päivän ikkunoille, kuu tuvastahan tulevi, astui koivun konkelolle, päivä päätyi linnastansa, loihe latvahan petäjän kanteletta kuulemahan, iloa imehtimähän.
1:NEN VUOROLAUSUJA
Louhi, Pohjolan emäntä, Pohjan akka harvahammas, siitä päivän kiinni saapi, kuuhuen käsin tavoitti.
2:NEN VUOROLAUSUJA
Kätki kuun kumottamasta kirjarintahan kivehen, lauloi päivän paistamasta vuorehen teräksisehen.