Siin' oli pikku huonehuinen,
Jonk' oli ovi osman luista,
Oviseinä orihin luista,
Sivuseinä sirkun luista,
Peräseinä petran luista,
Laki lahnan suomuloista.
Uuni oli vaskesta valettu,
Kiukoa meren kivistä,
Luaslauta lumpehista,
Patsas puista pähkinöistä.
Rahi oli rauasta rakettu,
Silta silkillä katettu,
Pöytä kullan kirjoiteltu,
Hopialla huoliteltu,
Onnen kukko pöyän päässä,
Joka lattian lakasi
Siniseksi siivillänsä,
Punaiseksi purstollansa.
Rikat kantoi Riian tyttö
Perille isänsä pellon,
Josta kuului kurjan ääni,
Herjan huuto huonehesen;
Jossa Maaria makasi,
Puhas piika piiletteli,
Tinarinta riuotteli.
IV. Lasten lauluja.
207. Anto ja saanti.
Etpä tieä, minkä löysin—
Löysin kultaisen munasen;
Etpä tieä, minne peitin—
Riihen päälle rikkasihin,
Saunan päälle päistärihin.
Kävin tuota katsomahan
Illalla tulen keralla,
Päistäret tulehen syttyi,
Minä pääsin aian päälle,
Aita kaatui kahen puolen;
Minä kupsin kuusosehen,
Kuusi kuueksi palaksi;
Minä kapsin kankahalle,
Kangas allani kajahti;
Minä lennin lehtomaalle,
Lehto sanasen minulle;
Minä sauan niittäjälle,
Niittäjä heiniä minulle;
Minä heinät lampahalle,
Lammas villoja minulle;
Minä villani akalle,
Akka minulle tahtahaista;
Minä tahtahan sialle,
Sika antoi sukasiansa;
Minä sukaset suutarille,
Suutar kenkäset minulle,
Minä kengät kelkkaselle,
Kelkka halkoja minulle;
Minä halot kiukoalle,
Kiukoa kiven minulle;
Minä kiveni merehen,
Meri suoloja minulle;
Minä suolat nuottueelle,
Nuottue kaloja minulle;
Minä kalat kattilahan,
Kattila rokkoa minulle;
Rokka ruotsiksi ropotti,
Kala kiehui karjalaksi.
208. Läkkilään lähtö.
Lähin lassa Läkkilähän,
Päätäni panettamahan,
Silkillä siottamahan;
Läkin koirat haukkumahan,
Minä aialle kavahin,
Aita allani mureni;
Minä lennin lepikköhön,
Lepikkö mereksi muuttui;
Minä korpehen ko'ime,
Korpi hiekaksi helähti;
Minä karsin kankahalle,
Kangas muuttui kallioksi—
Kurki kallion raossa.
Minä kuren suitsi suuhun,
Itse selkähän kurelle;
Ajoin kurella kotihin,
Löyhyttelin lämpösehen.
Panin kuren karsinahan,
Heitin kerran heinäsiä,
Toisen kerran hietasia,
Kolmannen kotavesiä.
Käskin Elliä esinnä
Lypsämähän kurkiani,
Ei Elli nisiä löynnyt;
Itse lypsin lyykyttelin,
Kannon maion kapsuttelin,
Panin patsahan nenähän,
Kultaisehen kipposehen.
Tuli hiiri hipsutellen,
Katin poika kapsutellen,
Kaatoi kiulun kimmin kammin,
Kulta kipposen kumohon.
Minä lyöä luskuttelin,
Katti orsille kavahti,
Orret kaikki lattialle,
Pitkin siltoa pärehet;
Kuului remu Riikolahan,
Tomu toisehen talohon,
Pömy suuri Pöksölähän.
209. Prokko tiellä propatinna.
Läkkän tästä Läkkölähän,
Proitin tästä Prokkolahan!—
Prokko tiellä propatinna,
Minä Prokon selkähäni,
Kannoin Prokon kartanolle;
Prokon lehmät ammomahan,
Prokon uuhet määkimähän,
Prokon hevot hirnumahan,
Prokon koirat haukkumahan,
Prokon kissat naukumahan,
Prokon lapset laulamahan,
Prokon naiset nauramahan,
Prokon akka itkemähän,
Härkä iski hännällänsä,
Vasikka vasarallansa,
Lammas kinnikonnillansa,
Västäräkki säärellänsä,
Tianen kannuksellansa.
Minä pääsin päistärihin,
Päistäret tulehen syttyi;
Minä pääsin aian alle,
Aita mulle päälle kaatui j. n. e. [41]
210. Tuomittu katti.
Etpä tieä, minkä löysin—
Löysinpä mie pienen linnun,
Pienen linnun manninkisen,
Josta keitin vellinkisen.
Tuli katti kaupungista,
Viirusilmä Wiipurista;
Lakki vellin lapsinensa,
Söi vellin perehinensä.
Minä kattia ajohon,
Ajon katin kaupunkihin,
Viirusilmän Wiipurihin;
Tuolla katti tuomittihin,
Viirusilmä vietettihin,
Saarvaan saikkaan,
Lynkään leppään,
Kuivaan kuuseen,
Koveraan koukkuun,
Märkään mäntyyn,
Laikkapäähän petäjään.