Elä pyyllä neittä pyyä,
Oravalla morsianta,
Eläkä vaskella valitse,
Tinaisilla tieustele!
Saat pyyllä pyhänpitäjän,
Oravalla oikullisen,
Vaskella valehtelijan,
Tinaisilla tienkävijän.
Kysy kullalla tytärtä,
Hopialla morsianta,
Sormuksilla suosittele,
Silkkinauhoilla sitele;
Kuulu kullalla kosivi,
Hopialla huolittavi,
Sormuksilla suosittavi,
Silkkihuivilla sitovi.
27. Kotien erotus.
Mistä tunsit tuhma tulla,
Oron kärsä tien osasit,
Tähän kuuluhun kotihin,
Kaunihisen kartanohon?—
Kun tulet tähän kotihin,
Pistätet pihan sisälle,
Pihall' on humalan pilpa,
Rasvan kartu kartanolla.
Kuinkas on sinun kotini,
Sinun kurjan kartanosi—
Kun kävin pihatse kerran,
Ajoin ikkunan alatse,
Näin mä tuon näkijättäki,
Tunsin Turjanki Lapitta,
Räystähät revon riaksi,
Aitat aiaskommetoksi,
Selin seisovan isännän,
Selin onnenki olevan:
Tup' oli kuuella tuella,
Seitsemällä seipähällä,
Kaheksalla kankimella.
Kun sisähän katsahime,
Vehkat vinkui kiukoalla,
Parkit orrella parisi,
Pöyällä pököttileipä,
Olkitamppu taikinassa.
28. Toista tänne toivottihin.
Mistä tunsit tuhma tulla,
Epäkelpo tien osasit,
Minun kuuluhun kotihin,
Pystyhyn ison piha'an?—
Toista tänne toivottihin,
Paremmaista palkottihin,
Ei sinua, sian silmä,
Sian silmä, koiran korva,
Talvisen orihin otsa,
Kevähisen lehmän leuka,
Kesäisen karitsan kaula,
Sykysyisen vuohen naama.
Tulitko sikojen tietä,
Politko porsasten poluista,
Astuit lammasten latua,
Vai kävit mäkeä myöten?—
Sivute sioilla tiensä,
Pihan poikki porsahilla,
Laon ta'ate lampahilla,
Tie mäeltä männikköhön.
29. Tie on tehty tuhman mennä.
Mistä tiesit tervahiiri,
Ojamykrä tien osasit,
Luovon lohta ampumahan,
Siikoa ihoamahan;
Mistä tiesit, kusta tunsit,
Kusta kuitenki älysit,
Täällä neien kasvavaksi,
Impyen yleneväksi?—
Kuulu isoni, kuulu emoni,
Minä vielä kuulusampi,
Kuulun kultana merelle,
Hopiana maille muille.
Enkä huoli huitukoista,
Noista poika puitukoista,
Kun ei tulle tuuhiammat,
Koriammat kohti käyne,
Näätäsaapukat näkyne,
Reporinnat reilottane;
Sivu menköhöt siatki,
Poikki pellon porsahatki,
Sivu on tehtu tie siolle,
Pellon poikki porsahille,
Tie ylätse, tie alatse,
Kahenpuolen kartanosta;
Tie on tehty tuhman tulla,
Sekä tulla, jotta mennä,
Ura käyä käypäläisen,
Astua kylänkysyjän.
Tytötkö sinunki saattoi,
Neiet neuoi muille teille?—
Ne ne näppivät syäntä,
Vievät mielen miesten päästä.
30. Monisulhollinen.
Mont' on sulhoa minulla,
Yks' on Yrtti, toinen Tortti,
Kolmas koito Paalikkainen,
Neljäs Nerkko niemen päässä,
Viies Winnyrin Tapani,
Kuues kainu Karjalainen,
Seitsemäs sepän Simana,
Kaheksas on Kaitaparta,
Yheksäsi Yrjä raukka,
Kylän vanhin kymmenesi;
Repo rukka reunimmainen,
Päivän-poika päällimmäinen,
Kirjavissa kintahissa,
Kaunehissa kauhtanoissa,
Vaipassa vanutetussa,
Ostetuissa saappahissa.
Kävi kerran, kun käviki,
Istui illan vieressäni,
Kyläkunnan kuulematta,
Emoni havatsematta,
Koko mies me'elle maikoi,
Sylinistunta simalle,
Kainalo kananmunille,
Vierus voille, vehnäisille.
31. Onpa tietty tietyssäni.