Varjele vakainen luoja,
Kaitse kaunonen Jumala,
Tuvilta tupakan juojan.
Piippusankarin savuilta—
Savu silmät saastuttaisi,
Mustuttais ihanan muovon.
Tuo Jumala toinen miesi,
Toinen miesi ja parempi,
Jok' ei virsi viinan kanssa,
Ei tuiski tupakan kanssa,
Huiski ei humala päässä,
Piippu suussa ei pitele;
Jok' ei heitä heinäteille,
Eikä saattele salolle,
Jokiteille juohattele,
Kylmätä kylävälille;
Riko ei rintaristiäni,
Katko kaulaketjujani,
Korvakolttuja murota,
Sorra kullan sormuksia.
82. Ei naitu naintavuonua.
Mikä lie minusta nähty,
Kuka kumma keksittynä,
Kun ei naitu naintavuonna,
Otettu otantavuonna,
Kirkivuonna kihlattuna,
Viety viimeissä kesänä!—
Naitihin napimpiaki,
Otettihin ouompia,
Naitihin nasaneniä,
Noronaamat suollettihin.
Niin miks' ei minua naitu,
Omenaista ei otettu,
Suon kukaista, maan kukaista,
Kaiken kartanon kukaista,
Mesiheinän hempeyttä,
Kaste'korren kauneutta,
Ahokoivun armautta,
Soreutta solkikoivun,
Lehtokoivun lempeyttä,
Norokoivun notkeutta,
Nororaian raikkautta,
Noropihlajan pituutta?
Oisko herjat helmoillani,
Päälläni pahat panoset,
Sanat kehnot kengilläni,
Sukillani suutelukset?—
Heitän herjat helmoiltani,
Päältäni pahat panoset,
Sanat kehnot kengiltäni,
Sukiltani suutelukset;—
Ulos heitän herjät ryysyt,
Arkivaattehet alennan,
Riisun riihiryökälehet,
Kaskivaattehet karistan.
Otan vettä lähtehestä,
Heiluvasta hettehestä,
Jolla peiponen peseme,
Kylän kukka kuuroame.
Panen päälleni parasta,
Kaunihinta kaulalleni,
Kukkeinta kulmilleni,
Hempeintä helmoilleni;
Panen kullat kuultamahan,
Hopiat helisemähän,
Poskeni punottamahan,
Näköpääni näyttämähän,
Jotta kaikki katseleisi,
Kirkkokunta kiitteleisi,
Kyläkunta kummeksisi
Itseki imehteleisin.
Sitte tälle neitoselle
Kilpoa kosijat käyvät,
Kilvan kihlat kannetahan;
Tulevi Turusta sulhot,
Alta kaupungin ajavat,
Alta linnan liivittävät.
Neito vieähän Wirohon,
Saksan maalle saatetahan;
Kun tulen kotihin tuolta,
Tulen kullassa kotihin,
Hopiassa veikon luoksi,
Silkissä sisaren luoksi.
83. Akoill' on paha ajatus.
Akoill' on paha ajatus,
Tunto pitkätukkaisilla,
Hivus pitkä, miel' lyhyinen,
Etten mie sinä ikänä
Nouse nuoren vuotehelta,
Ylene vesan verevän;
Saa en miestä mielehistä,
Sulhaista sulosanaista.
Vaan vielä tätä nykyä,
Vielä tällä kymmenellä,
Nousen nuoren vuotehelta,
Ylenen vesan verevän,
Saanki miehen mielehisen,
Sulhasen sulosanaisen.
Onpa tietty tieossani,
Materikko mielessäni,
Punaposki puolessani,
Sinisukka suojassani
Mies pieni, kiherätukka,
Matalainen, saapasjalka.
Kun käypi katua myöten,
Sirkkasorkka sorkehtivi,
Se käypi kepein kengin,
Sukin valkein vaelsi,
Kengin mustin muikotteli;
Sääret sen syämen syöpi,
Varsi vatsan halkasevi,
Muu ruumis murehen tuopi.
84. Täytyvi tätä tytärtä.
Ei täyvy tätä tytärtä
Pahoille rekipajuille,
Likaiselle liistehille,
Miehen kainun kainalohon;
Vielä tälle tyttärelle,
Tälle kaunolle kanalle,
Tulevi Turusta sulhot,
Kirjakorjat kiiättävät,
Siitävät sinisatulat,
Verkaviitat viillettävät.
Sitte täytyvi tytärtä
Rikkahille reen perähän,
Kauppioille kainaloihin;
Verassa vihille vievät,
Paperissa pappilahan,
Silkissä salitupihin,
Säterissä sängyn päälle—
Sitte ei sänki säärtä pistä,
Sirppi ei sormia sipase,
Viikate vipase kättä,
Korenta ei paina olkapäätä,
Kivenpuu ei kättä lyötä.