Piti vitsan vieressänsä,
Nahkaruoskan naulallansa,
Karsitun karangon käässä,
Käätyn kartun kainalossa,
Jolla lyöä lykkäjävi,
Kohti päätä kolkkajavi.
203. Tunnen sulhoni.
Tunnen mie hyvän tulosta,
Astunnasta arvaelen—
Tukk' on tyyni tuulessaki,
Hivus ei visko viimallaki.
Tulosta pahanki tunnen,
Astunnasta arvaelen—
Tukka tuiski tuulettaki,
Hivus viskoi viimattaki.
Vielä tunnen muien sulhot,
Muitterammat muien sulhot;
Kun tulevat muorin luoksi,
Muhotellen muorin luona;
Kun tulevat naisen luoksi,
Nauratellen naisen luona.
Katso'pas minun katalan,
Mun katalan kaunoistani,
Ei tuo muorille muhota,
Eikä naura naisen luona!
On kun karhu kaunoseni,
Sulhoni suelle verta,
Ikenet on irvellähän,
Silmät kiljan kaljallahan.
Nurin tungeksen tupahan,
Väärin veäksen huonehesen,
Väätty pihlaja pivossa,
Käätty karttu kainalossa,
Seiväs säätty olkapäällä,
Karsittu karahka käässä—
Ei ketänä muuta vasten,
Vasten vaivaista minua,
Kohtipa kovaosaista
Kohti koitopäivällistä.
204. Itken pois ihanat silmät.
Laulu työksi lankiavi
Hevosen hyvän re'essä,
Itku silmähän tulevi
Pahan miehen vuotehella.
Jo olen joutunut johonki,
Kurja kunne'ki osannut,
Vierelle viholliseni,
Sanojani saapuville;
Jo on minulla riivi rinnus,
Riivi rinnuksen vetäjä,
Jo on minulla konsti korja,
Konsti korjan kanneltava.
Aina aikahan tulisin,
Aikahan tulettelisin,
Kun ei tuojani toruisi,
Saajani pahoin sanoisi,
Vetäjäni vierastuisi.
Vaan kun tuojan toruvi,
Saajani pahoin sanovi,
Vetäjäni vierastuvi,
Siit' itken iäni kaiken,
Ja kaiken elinajani.
Itken pois ihanat silmät,
Vieretän verevän kasvon,
Puotan poskeni punaiset,
Kasvon kaunihin kaotan.
Itken kujat kuurullani,
Läävät länkämäisilläni,
Itken saavit, itken saunat,
Itken salvomet saloa.
Jo tuosta joki tulevi,
Meri selvä selkiävi,
Itkemistäni vesistä,
Läpi pääni laskemista,
Läpi kulman kulkemista,
Poskilta putoamista.
Kylpisi kyläni naiset,
Sekä naiset naapurini,
Kolmasti kotini naiset,
Kylpisin minä itseki,
Sekä valta vanhempani,
Sekä saamani emoni,
Itkemilläni vesillä,
Läpi pääni laskemilla,
Läpi kulman kulkemilla,
Poskilta putoamilla.
205. Miesi minulle annettihin.
Tuota toivoin tuon ikäni,
Katsoin kaiken kasvinaian,
Suojakseni suurta miestä,
Lajikseni laaullista;
Ei iso suannutkana,
Eikä äitini luvannut
Suojakseni suurta miestä,
Lajikseni laaullista.