Voi, kuinka muuttuu hänen muotonsa!
Nyt suojaa mua, Pyhä Maaria!
LALLI.
Oi kovan onnen lasta! Oi päivää synkeätä! — Sanomata — saastaista!
KERTTU.
Elä siitä synkisty.
Minua taivaan armo…
LALLI.
Taivaan armo! —
KERTTU.
Myös sinuakin voipi kohdata
se armo, jos vaan katuvaisella
sä sydämellä vastaanotat sen.
Voi, mikä ilon-ilo olis' mulle,
jos sinä kristinuskoon kääntyisit!
Ei ole onnea, ei autuutta,
ei iloa, ei rauhaa, toivoa
sen opin ulkopuolia! — Kuitenkin
ma olen liian halpa sitä julistamaan.
Mut on hurskas mies ja piispa —
hän voipi nämä kaikki selittää
sinulle ihanasti! Menkäämme
hänen luoksensa! Rientäkäämme!
Lalli, kuule, uuteen armon elämään
hän sinut johdattaa! Luovu!
Voi, luovu synkeästä uskostas'
ja tunnusta se Jumala,
joll' yksin ompi valta Jumalan…
Niin kaikki taasen hyväks muuttuu,
uudesti koittaa onnen kuutamo
ja lemmen päivä meille, samassa
kun este, joka meidät erottaa,
on kumottu!
LALLI.
Este! Erottaa!
(Itsekseen.)
"Sa koston kotonasi löydät." — Nyt
jo tajuan ma ennustusten lauseet!