86. Sekä Fjellner'in ääntäminen että Grönlundin käsikirjoitus pitävä yhtä čude-sanan suhteen, joka muuten merkitsee ainoastaan vihollinen; Öhrling'in mukaan on čute sormi. Utsjoen murre osoittaa tällä sanalla etusormea.
87. Alkukirjoituksessa kuuluvat tähän nähtävästi v. 98 ja 99.
88. toisinto: uitu todellakin; oitto G.
93. kaskastaken suurukseksi, sanasta kasket, purra, M. Tämän värssyn perästä, joka kuuluu Åbbå kädsä kaskastahkain, seuraa Grönlundin käsikirjoituksessa vielä viisi värssyä, jotka myöskin löytyvät Dübenin käännöksessä. Ne kuuluvat:
Njalges njalkas peivebeleen
Suognjo metetahti miedhah.
Alma kärras peive pägnjen
Snöstätäs suognjo suuro,
Harmat kersko kaskastahkälj.
Päivänpuolen sulo, suloinen
Kosija-sima keveästi vuotaa.
Väkevä on päivän pojan
Kosija-happo ja viehättävä,
Hyvin herkullinen hänen ruoka.
94. Äännettäessä kuuluvat nämä sanat melkein kun:
— tiehe tāl vōlatūvaƷ. G:llä on Vai de daal vuälähtuovai, Kạrrạ skuure kaarehtuovại.
102. — haldiin duoljaan. Tjehtjerit, tjalahtja. G.
105. vathmit vathmai.