[21] Fosterländskt Albutn. III. Helsingfors 1847, s. 65—69.
[22] Liitän tähän Scheffer'in Lapponialta siv 233-242 kaikki ne lappalaiset värssyt, mitkä kuuluvat siinä kerrottuun karhurunoon. Ensimäkien on tuo mainittu: kittulis pourra, kittulis ii skada, soubbi jälla Zaiiti. Karhua kotiin vietäessä lauletaan matkalla: ii paha ta ti paha talki pharanis, älköön hän waikuttako pahaa ilmaa. Kotiin tullessa pyydetään naisia: läibi ja tuoli susco pureske-lemaan lepänkuoria. Kotaan tultua, laulavat naiset: kittulis pouro toukoris, ja ne kaksi lappalaista, jotka tuovat lihaa naisten kotaan: olmai potti Suerigis landi, Polandi, Engelandi, Frankichis, miehiä tuli Ruotsista j.n.e naiset toistavat sen ja lisäävät: kalka koubsis laigit touti tiadnat, me sidomme jaloillenne punaisia rihmoja. Silmät ummessa kokevat sitten naiset nuolilla ampua karhun nahkaan. Tätä tähdätessään he laulavat: batt olmai kutti Suerigulandi etc. potti, kalka vuocki, nuolilla ammumme häntä, joka on tullut Ruotsista j.n.e. Kolmen päivän kuluttua täytyy miesten juosta valkean ympäri ja sitten ulos. Tässä laulavat naiset: todna kalka kaino oggio, olet saava kauhallisen tuhkaä jaloillesi. -Laulu on kielen puolesta varsin vaillinainen.
[23] Ks. Två berättelser om Lapparnes omvändelse. Tukholmassa 1773, s. 15.
[24] Friis, mytologi, s. 160.
[25] Petrus Bång, Priscorum Sveogothorum ecclesia Aboæ 1675. (Vert. J. Krohn, Suomenkielinen runollisuus Ruotsinvallan aikana. Helsingissä, 1862, s. 68). Sittemmin on sen myöskin Mohrhof v. 1682 teoksessaan "Unterricht von der Teutschen sprache und poesie" julkaissut. Tuderus sanoo kyllä selvin sanoin, että Lappalainen, ammuttuansa ja tuotuansa kylään karhun, kunnioittaa häntä tällä runolla; mutta päällekirjoitus tekee sen suomalaiseksi. Poistaakseni kaiken epäilyksen liitän tähän molemmat katkelmat, vieritysten. Pertos pitää varmaankin olla peitteess'; radej on lainattu ruotsista.
Tuderus'en teoksessa: Bång'in teoksessa:
Mälsen dyris voitetu MeƷän dyris voitettu
Tuo meil tanta tärfventä Tuo meil täyttä terveyttä,
Aitaa vastan salhitie Aitta vastan saalihita
Tuo tuhatta tulesaya Tuo tuhatta tullesassa
Sata sata salihiri, Saata sata saalihixi.
Julki Tulin Jumalista Julki tulin Jumalista
Kansa Salin iloisesta Cansa saalin iloisesta,
Jocailman ihmet vaivat Joka ilman, ihmet, vaivat
Annon andoirahan radej Annon andoi, rahan radei.
Cosca tulen kotihin Cosca tulen kotihin
Kolmeyotä inlon pidän Colme yötä ilon pidän.
Läpä Laxot rewret varat Ilos tulin, ilos lähdin
Aja paha edällänsä Läpi laxo, vuoret, vaarat,
Bertas tali vielä pentos Aja paha edellänsä.
Cunnioitan sua jätistänsä Pertos tuli Päivän tulo.
Vuosi vicadell salihisi Päivä tule vielä pertos
Ethän urihok Oiken virret Cunnioitan sua jälistänsä
Sitä vast viel tonsti tulla. Vuosi vuodell saalihixi.
Etten onhoids Ochton virren
Sitä vast viel toisti tulen.
[26] v. Düben, Lappland, s. 338.
[27] A.K. Ahlqvist, Suomalainen runous-oppi kielelliseltä kannalta. Helsingissä 1863, s. 1-32.
[28] v. Düben, Lappland, s. 338.