a b c d e f
ka kä a ä hotten hötten
ko kö han hän ma mä
ma mä hat hät mma mmä
mainen mäinen hatten hätten ta tä
nu ny
ta tä hon hön vat vät
va vä hot höt vatten vätten
S.t.s. äänikkect a, o, u muuttamat äänikk. a, ö, y.
§ 14. Jos pääteäänikkeen edellä jossa kussa varressa käypi yksinäiset kerrakkeet k, p, t eli raidoissa a), c), e) olevat kerakesovut ja sama varsi saapi jonkun kerakkeen pääte'tavuensa lopettamaan, niin muuttuvat samat k, p, t, ja niiden mukaset kerake' sovut toisiksi raidoissa b), d), f) löytyviksi.[11]
a b c d e f
k (j, v) tk tk (t) t d hk h (hk, hj, hv) p v ht hd (h) kk k lp lv lt ll lk l (lj, lv) nt nn nk ng mp mm rt rr vk r (rj, rv) pp p st st (ss) sk sk (s) rp rv tt t (tt)
Sama muutos tahahtuu kerakesovussa tt kohtaliitteen hän edeltä, vaan k liitteen hon edellä toisin pysyy, toisin menehtyy, paitsi kaksitavuisissa varsissa, joissa se myötänsä on pysyvä.
§ 15. Koska keraketten k, t jatkosten alkupäästä kadottua (k. §. 14) seuraava äänike tulee vieretysten jonkun varren pääteäänikkeen kanssa olemaan, vaihetetaan toisia puhetapoja myöten raidoissa a), c), e) oleeat äänikkeet toisiksi raidoissa b), d), f) löytyviksi.
a b c d e f
aa oa,oo ää eä,ee äe äi (uo) (öä,öö,yö) (ää) ea ia,ee öä öö öe öi (öö) eä iä,ee ae ai (aa) ao oo, uo ia ii cc ei,ie,ii eo io iä ii ie ii eö iö oa oo,uo oe oi (oo) oo uo ua uu uc ui (uu) äö eö (öö,yö) yä yy ye yi (yy) öö yö