Toisintoja. Lausunta: Tarihte, taritte, tarisse, tarihe (§. 12. 3);
Haloa, haloo, haluo, halaja (§. 15). Kerronta: Hala'i (§. 11. IV. 3.
6). Ehdonta: Aleneisi, alenesi; Taritseisi, taritsesi (§. 10. IV. 4);
Hala'asi halajasi, haloaisi, haloasi edl. (§. 10. III. 3. ja §. 15).
§. 17. Kunki Tavan Warresta saadaan omituisten päätettensä lisäämällä Kohdat eli Siat samassa Tavassa kohdallisissa Tavoissa (§. 7) ovat mainitut päätteet seuraavasta osotteesta nähtävät.
Tavat Yksikössä Monikossa
Ok. Kk. Wk. Ok. Kk. Wk.
Lausunta n t *(a) mma(b) tta(c) vat(d)
Armelo n t *(a) mma(b) tta(c) vat(d)
Kerronta n t †(a) mma(e) tta(f) vat(g)
Ehdonta n t †(a) mma(e) tta(f) vat(g)
Toimonta ni(h) si(i) hon(k) me(l) te(m) hot(n)
Käskentä ni(h) si(o) hon(p) me(q) te(r) hat(s)
Tähtilö * merkitsee pääte'äänikkeen pidennettävän, jota ei kuitenkan tehdä pitkäpäätteisissä eikä tavallisesti niissäkän 'a, 'ä päätteisissä varsissa, joiden edelliset vierusainat a, ä pysyvät muuttumatta (§. 15), Ristilö † merkitse vartta ei millänä lisättävän.
Toisintoja, a) pi, vi, *pi, *vi. b) mme. e) tte, tten. d) vatten, *vat, *vatten. e) mme, ma. f) tte, tten, ja. g) vatten, t, *t. h) n; Toivontatavassa kahden äänikkeen välissä toisilta k kaikitse kadotetaan, i) s. k) ho, on, o. l) ma, mme, mma. m) ta, tte, tten, tta. n) hotten, ot, otten. o) s, e'; tavallisimmasti poisheitetään koko kohtapääte ynnä edellisen äänikkeen, jossa tilassa äänikkeet e, a, ä päätteissä he, le, ne, re, se, 'a, 'ä jälle tulevat entiselle arvolleen, p) an. q) ma, ame, amme, amma. r) a, i, ta, tte, tten, tta, ate, ata, atte, atten, atta. s) hatten, at, atten. Niin tässä, kun Yks. Wkohdassa on muutamien tapa vetää h ainojen k, g väliin varsipäätteessä ka.
Lausuntatapa. (varsi: kaata).
Yks. kaadan, kaadat, kaataa(a)
Mon. kaadamma(b) , kaadatta(c), kaatavat(d).
[Kerakkeesta d tässä Lausukassa k. §. 14.]
Toisintoja, a) kaatapi, kaatavi, kaataapi, kaataavi b) kaadamme, c) kaadatte, kaadatten. d) kaatamatten, kaataavat, kaataavatten.