Tietäantaminen.
Koska Mehiläiselle tänä vuonna ei ole ilmautunut, kun 150 ottajata, elikkä joku päälle — ja siltä ottajaluvulta ei lähde, kun ylehensä 450 ruplaa präntin ja muiden kulujen palkinnoksi, jotka nykysenä vuonna, paitsi omaa, vähää, mitättömäksi luettavaaki vaivaani, tekevät kaikki yhteenlaskettuna vähintäki 800 ruplaa — niin saan minä nöyrimmästi pyytää niitä maamiehiäni, liiatenki muinasia lukutovereitani ja muita tuttavia, jotka, jos olkoon kuinka kelvoton ja mitätön tahansa toimemme saman Mehiläisen kanssa, kuitenki ehkä soisivat sen vielä jonkun vuoden edespäin elelevän, että he kukin likimmäisillä tienoillansa kokisivat laittaa sille joitakuita ottajia lisäksi. Muulla ehdolla en kuitenkan taida sitä enää tulevana vuonna kirjottaa, kosken luule'kan sopivaksi, osotella omaa saamattomuuttani, tuhmuuttani ja typeryyttäni niin suurella kululla maailman nähtämäksi. Aina tämän vuoden loppuun asti saadaan Mehiläinen postin kautta 3:lla ruplalla, 45:llä kopeikalla ja anojat saavat myös sen täydellisnä vuoden alusta alkain. Kajaanista 30 p. Toukokuuta 1837.
E. Lönnrot.
MEHILÄINEN W. 1837.
Elokuulta.
Pieniä Runoja.
1.
Anna luoja luokosäätä,
Jumala jyväkeseä,
Herra heinän kuivautta;
Saisi orjaki olutta,
Kasakatki kaljavettä.
Anna Herra, suo Jumala,
Anna rauniot rahaksi,
Kimet pienet penningiksi,
Wiisin piikoa piteä,
Kuusin käskynkuulioa,
Oluessa tuopin olla,
Maljan maiossa mahia;
Niin joisin joka oluen,
Joka kannun kaateleisin.
Waan en tieä tihmalleni,
Tällä inhalla iällä,
Katovalla kannikalla;
Raha on Kurssin kukkarossa,
Olu Kirstin kellarissa.