Kerroksi nimitetään sitä laskukeinoa, millä joku luku saadaan monikertaseksi. Jos esimerk. ihminen kulkisi 12 penikuormaa joka päivä, montako penikuormaa tulisi vuodessa s.o. 365 päivän ajassa kulkemaan. Siinä pitäisi 12 saada 365 kertaiseksi joka kertolaskulla helposti saadaanki. Winoristi x on kerrolla merkkinä ja osottaa lukujen välillä löytyvä sitä, että samat luvut pitää kerrottaman esimerk. 24 x 6 s.o. 24 saataman 6 kertaseksi.
Jako opettaa, kuinka joku luku saadaan usiampaan yhtäsuureen osaan jaetuksi esimerk. 300 leiviskätä tasatuksi 15 hengen välillä. Sillä on kaksospisto (:) merkkinä, joka osottaa kahden luvun välillä, että pitää edellinen jaettaman niin moneen yhtäsuureen osaan, kun koko jälkimmäinen luku on, esimerk. 125:15 s.o. 125 jaettaman 15 yhtäsuureen osaan.
Kaikki luvut ovat taikka yksimääraisiä, taikka sekamääräisiä, taikka murtoja. Yksimääräisiä lukuja esimerk. ovat 5 (riksiä), 12 (leiviskää), 8 (päivää); sekamääräisiä: 5 riksiä 16 killinkiä, 12 leiviskää 4 naulaa 8 luotia, 8 päivää 6 timaa 16 minuutaa; murtoja: 2/3, sano: kaksikolmatta osaa, 4 3/4, sano: neljä ja kolme neljättä osaa, 8 1/2, sano: kahdeksan ja puoli.
* * * * *
Luotosta yksimääräisissä.
Kun kaksi eli usiampaa lukua luotetaan (yhteenlasketaan), niin kirjoitetaan ne toinen toistensa alle, loppulaskimet loppulaskinten ja edelliset edellisten alle, sitte vedetään kaikkein alle yhteinen viiva ja sen alle kirjoitetaan summa eli se uusi luku, minkä ne yhteensä tekevät. Jos esimerk. tahdottaisi tietää, mitä 472 ja 326 ruplaa yhteensä tekevät, niin asetetaan luvut ensin seuraavalla tavalla:
472
326
Summa 798
Sitte sanotaan: 6 ja 2 on 8; 2 ja 7 on 9; 3 ja 4 on 7, jotka laskimet 8, 9, 7 sitä myöten, kun syntyvät, kirjoitetaan kohdastansa viivan alle. Niin saadaan summa 798.
1. Muistutus. Kaikki luotosluvuissa löytyvät tyhjykät mennään sivu, esimerkiksi:
250
308
Summa 558.