Kesäilta kelvoton sen kerran laitti niinki,
Että pojat pohmelossa puuttui suohon kiini.
Likat käyvät kunnialla, käyvät vaikka missä,
Pojat käyvät kunnialla äkkilikkain eessä.
Likat käyvät kunnialla, kun kaste heinikossa,
Pojat juovat rypevät, kun sika rapakossa.
Likat makaa aitassahan palttinapaiallansa,
Pojat käyvät kyliä myöten mustalla varrellansa.
Niin on likka aitassansa, kun on kaunis kukka,
Poika juoksee halkiöisin, niinkun vanha hukka.
Wesi vuotaa silmistä ja itku syämen kaivaa:
"Laske kulta luoksesi ja huojenna tätä vaivaa!"
Anni.
Sitä virttä laulaminen, joka johtuu mieleen,
Eipä tämä tyttö lähe huonon pojan viereen.
Sepä likka kunniansa häpiällä kantaa,
Joka kerran on joutunut huonon pojan valtaan.
Kerran anto kaunis likka kehnon pojan suuta,
Heti muuttui halvaksi, kun heittolikan luuta.